Kategoria: Koirat

Pääsimme FBMM toko-joukkueeseen!

Lokakuussa olisi ollut belgianpaimenkoirien tokon rotumestaruus kokeet. Olimme jo ilmiottautuneet sinne, mutta tassuun tullut haava vesitti suunnitelmat. Tämä harmitti erityisen paljon, vaikka koiran terveys edelle mennään aina.

Rotumestis on yhtenä ehtona FMBB toko-joukkueen karsinta kriteereissä. Nämä 2026 FMBB kisat ovat olleet meidän tavoite ja haave jo pari vuotta, siis ihan meidän tokouran alusta alkaen. Ja nyt sitten emme päässeet siihen ainoaan tärkeää kisaan tätä ajatellen!

Toivekkaana kuitenkin lähetin hakemuksen joukkupaikkaan ja puolisoa samalla ehdotin joukkueenjohtajaksi. Tiesin, että hakijoita ei ole montaa ja paikkoja kuitenkin on. 12 EVL, 3 VOI ja 3 AVO. Tavoittelimme yhtä näistä VOIttajaluokan paikoista. Ja saimme sen (ja Janille JoJon hommat) ! Joukkuueessa on 1 EVL ja 2 VOI koirakkoa. Tästä alkaa valmistautuminen meidän elämämme seikkailuun! Toukokuussa 2026 ajamme Romaniaa kisaamaan belgianpaimenkoirien suurimpaan kansainväliseen tapahtumaan.

Nyt treenataan talvi ja kevät, jotta saamme hiottua tiimimme parhaaseen mahdolliseen terään kisaa ajatellen. Samalla tehdään suunnitelmia joukkueen kanssa majoituksesta, matkareitistä, kimppatreeneistä jne. Matka on pitkä – sekä henkisesti, että ihan ajamalla. Yli 2000km suuntaansa. Onneksi Jani lähtee meidän mukaan.

Varainkeruuta täytyy nyt alkaa miettimään. Pitkä matka ja kisaviikko vaatii parin viikon töistä poissaolon. Kaikki matkaan liittyvät kulut on maksettava itse. Mutta tämmöista seikkailua emme jätä väliin, säästetään sitten jostain muusta ensi vuonna.

Tämän pohjalta, tammikuun loppuun mennessä ruokintaneuvonta -26% koodilla FMBB26. Laita koodi sähköpostiin, jolla varaat palvelua.

Jos jollain muilla tavoin haluat tukea matkaamme, ota yhteyttä niin mietitään yhdessä mitä voimme tehdä.

RTK2 tassuun!

8.11.2025 kävimme rally-tokon piirinmestaruuskisoissa Hämeenlinnan Kennelkerhon joukkueessa ja saimma AVO radalta 95 pistettä. Tämä oli kolmas tulos ja nyt Ponilla on RTK2 koulutustunnus.

Rallytoko on ollut meidän kolmas laji tokon ja pk-lajien jälkeen. Vähiten tätä on reenattu ja nyt rally jää tauolla ja keskitymme ensinsijaisesti tokoon ensi kevääseen saakka ja kesäkaudella sitten taas maastolajit ovat mukana kuvioissa.

Rallyn säännöt muuttuvat ensi vuonna. Sitten kun palaamme lajin pariin pääsemme opettelemaan voittaja-luokan juttuja uusien kylttien ja sääntöjen kera.

Koulutustunnusmitali Ponin huulessa 😀

Ja meidän arvostelun lomake.

HK1 – työvoitto

Kävimme ensimmäisessä hakukokeessa ja ohjaaja muni homman täysin. Tämä sama kuvio on toistunut jokaisen ohjaamani koiran ensimmäisessä hakukokeessa. En tajua miksi minulle on niin vaikeaa ohjata koetilanteessa, kun treeneissä homma sujuu hyvin, vaikka olisi ”sokkotreenit”. Kokeessa iskee heti hätä, kun koira on jossain näkymättömissä yhtään sekuntia pidempään ja huudan sen pois vaikka tekee etsintää hyvin. Noh, näinpä sitten ukot jaa metsään, kun kuuliainen koira tulee hermostuneen ohjaajan luo kyselmeään, että mitä sää täällä mesoat.

Toinen yritys oli 4.10, pari viikkoa ensimmäisen yrityksen jälkeen. Radan alun ohjaajan sabotointi yrityksistä huolimatta Poni hoisi homma kotiin. Etsi ja ilmaisi kaikki kolme ukkoa! Esineruutu oli taattu Poni laatu ja tottis rämmittiin läpi. Heti tottelevaisuuden alun perusasennossa Poni bongasi kapulatelineessa kolme ihanaa noutokapulaa. Nämä sitten houkuttelivat Poni koko seuraamiskaavion ajan ja keskittyminen oli todella heikkoa ja hallinta sinne päin mutta tulos saatiin.

Ensi kesänä sitten luokkanousuja tekemään hauan ja jälken osalta. Ja jos paikka kokeeseen saadaan niin korkataa etsintäkokeetkin.

Mielenkiintoinen ”eläinkoe” tehtiin ennen 4.10 hakukoetta. Olimme leirillä ja Ponille tehtiin ke-pe välillä pari kunnon rataa ja useampi ilmaisutreeni. Eipä näytä ainakaan suoritusta heikentävän, että ennen kisaa treenaa paljon. Ehkä jopa päinvastoin. Meillä on vielä vähän hakusessa nämä parhaat käytännöt ennen kisoja mutta muutaman testauksen perusteella sanoisin, että lepo ei ole se meidän juttu. Pikkuprässi ehkä parempi.

Palvekuskoirien haku PAHA, on laji, jossa ykkösluokassa koira etsii 100*100m aluella piilossa olevat 3 maalihenkilö. Ohjaaja kävelee keskilinjalla ja lähettää koira vuorotellen eri puolille etsimään. Henkilön löytäessään koira jää sinne haukkumaan tai tuo ohjaajalle merkkirullan, joka on koiran kaulapannssa. Tuomari arvostelee mm. koiran halukkuutta työskennellä, alueen etsimisen tarkkuutta ja toimintaa maalihenkilön löydyttyä.

Lisäksi suoritetaan muiden kansallisten palveluskoiralajien tapaan esineruutu ja tottelevaisuus. Esineruutu on 50*50m alue, jossa on 4 ihmiselle kuuluvaa esinettä. Ykkösluokassa näistä täytyy löytää 2 esinettä. Ohjaaja lähettää koiran ruudun reunasta etsimään aluetta. Koiran täytyy työskennellä innokkaasti ja tarkasti etsien. Kun koira löytää esineen se tuo sen nopeasti ohjaajalle. Esineitä ei saa purra eikä niillä saa leikkiä. Aikaa suoritukseen on 5 minuuttia. Ponilla siihen menee reilusti alle puolet 😀

Tottelevaisuudessa on nykyään kaksi vaihtoehtoa. Koetta anottaessa on määritelty mikä tottelevaisuus kussakin kokeessa suoritetaan. Me teimme IBGH1 eli b-tottelevaisuuden ykkösluokassa.

Kuva syksyn tokokokeesta (Janna Sillanpää)

Tämä on meidän tavoite. Ollaan tiiminä töissä ja molempia naurattaa. Tämä ei ole totista hommaa, vaikka tosissamme treenaamme ja kohti tavoitteita matkaamme.

Poni <3

TK2 – me tehtiin se!

Tuntuu, että ikuisuus yritettiin saada sitä kolmatta ykköstulosta, vaikka oikeasta ei siihen nyt niin kauaa mennyt, kun vajaassa vuodessa tämä kuitenkin onnistui. Kävimme kaikkiaan 7 koetta (kuvasta puuttuu toko SM kokeen tulos). Nolla tulos tuli, kun ohjaaja sai hallissa astmakohtauksen eikä yskimiseltä pystynyt ohjaajana kunnolla. SM-kisoissa ohjaaja nollasi ruuden ja Kangasalan kokeen ykkönen kariutui Ponin hölmöilyyn ja ohjaana taidottomuuteen pelastaa pisteet kierrossa. Tampereelle saimme taas paketin kasaan ja oli upean tuntuista tehdä töitä keskittyneen koiran kanssa, kun kumpikin teki parastaan samaan aikaan. Helle ei meitä haitannut vaikka mittarissa oli +27C

Iso kiitos kuuluu Annelle. Rakas ystäväni, meidän koutsi, nukkui pois keväällä pitkällisen sairastelun jälkeen. Hetken aikaa oli meiltä suunta hukassa, kun koutsia ei enää ollut tukemassa meidän hommia. Nyt olen kasannut pääni, tehnyt uudet suunniltelmat ja matka jatkuu. Seuraava tavoite on asetettu.

Toko voittajaluokan liikkeitä on jo työstetty ja syksylle koepaikat katsottu. Nyt viimeistelyä liikkeiden osalta ja katsomaan mihin se kantaa. Helteellä kirjasin suunnitelmat paperille saakka tähän harjoituspäiväkirjaan. Kaikki käskyt ylös, että en niitä sotke päässäni enempää. Samasta voin tarkastaa etäisyydet ja liikkeiden suoritusohjeet jokaisessa treenissä. Vähän lisää tarkkuutta mun suuripiirteiseen treenityyliin.

Tämä on välineurheilua ja varustekasa on kasvanut kivasti. Ostin omat hypyt ja lisää kartioita niin voimme kaikkia liikkeitä treenata missä vaan on sopivasti tilaa. Ei olla riippuvaisia kerhon välineistöstä. Tämäkin nostaa osaltaa meidän treenien määrää, kun kotipihassa voi tehdä tekniikkaa jokaiselle liikkeelle sopivin varustein.

Eka PK-koulari JK1,B

Kävimme 14.6.2025 meidän ensimmäisessä palveluskoirakokeessa ja saimme taskuun/tassuun JK1,B koulutustunnuksen.

Kyseessä on siis palveluskoirien jälkikoe PAJÄ, luokka 1, B-tottelevaisuudella. Pisteitä saimme kakkostuloksen verran 263/300.

Helteessä metsään jäi pisteitä mutta en jaksanut lähteä uudelleen jälkeä ajamaan, vaikka aikaa olisi ollut ja suurin piirtein tiesin mihin ne jäi. Oikaisi hyvissä ajoin ennen jäljen ja janan risteystä mutta oikeaan suuntaan ja annoin siitä lähteä. Kaahaa janalla ihan kamalaa vauhtia (lähtee kuin nappi paidasta ja hauki rannasta).
Esineruutu täydet pisteet.
B-Tottelevaisuus 93 pistettä.

Janan kanssa en tiedä mitä tekisi. Motivaatio on suuri ja löytää jäljen tarkasti. Vauhtia vaan pitäisi saada pois jollain tavalla. Ohjaaja ei ehdi mukaan ja liinaan tulee aina luja veto, kun pääsee sen päähän. Veto rauhoittuu muutaman sadan metrin jälkeen 😀 Viileässäkin säässä tulee kuskille hiki, kun saa jarrutella koko ajan ja liikkua niin reippaasti kuin pystyy maaston mukaan menemään. Jos liina pääsee irti, ehtii Poni melko pitkälle ennenkuin tulee kutsusta takaisin. Yleensä keppi suussa.

Katse kohti syksyä ja mahdollisia uusia kokeita. Jos vaan koepaikka saadaan niin haku olisi kiva aloittaa tälle kaudelle ja jäljen kakkosluokka siintää myös mielessä.

Ajatuksia rehujen merkinnöistä ja monipuolisuudesta

Kun rehutehdas tekee uuden lemmikin ruoan, se laskee mitä tuotteeseen pitää laittaa, jotta se täyttää FEDIAF (reurooppalainen rehualan säännöstö) minimi vaatimukset. Riittää siis, että esim proteiinia on tietyn alarajan verran esim 20kg koiralle lasketussa annoksessa. Tämä raja on melko alhainen ja moni koira hyötyisi korkeammasta eläinproteiinista. Kissojen kanssa saa olla erityise tarkka, koska eläinproteiinin tarve on vielä suurempi.

Ravintoarvot on laskettu reseptiä muodostettaessa ja sitten testattu tuotettu erä, että se vastaa näitä arvoja. Sitten tehdään pakkauksen grafiikka ja pussit painetaan. Tämän jälkeen niihin ei kovin helposti muutoksia enää tehdäkkään, kustannussyistä. Kuitenkin raaka-aineet usein tulevat eri paikoista ja esim liha(jauho) erien välillä saattaa rasvaisuus vaihdella paljon. Samoin lihan sisältämät ravintoaineet ovat osin sidoksissa siihen mitä kyseinen eläin on syönyt. Vaihtelua on varmasti jonkin verran mutta tämä tieto ei pakkaukseen päivity. Niin kaun kun pysytään tietyissä rajoissa, ei edes ole tarvetta muuttaa tekstejä.

Rehuissa on myös usein mainittu ravitsemukselliset lisäaineet. Nämä on ne lisätyt vitamiinit, kivennäiset ja hivenaineet. Jos niitä ei ole mainittu, ei mitään ole erikseen lisätty vaan saadut ravintoarvot tulevat raaka-aineista. Eli, jos tuote sisältää maksaa ja siinä ilmoitetaan lisättyä A-vitamiinia niin se on vain sen lisätyn määrä. Se mitä raaka-aineesta tulee on sitten sen päälle.

Myös kuivaruokaa (täysrehua) syötettäessa olisi hyvä hieman miettiä näitä vaihteluita. Leiki ajatuksella, että rehu A on aina vähän samaan suuntaan vinossa etikettiin nähden ja sen vuoksi jotain ravintotekijää saa koko ajan hieman vähemmän. On mahdollista, että rehu B olisi vinossa toiseen suuntaan ja rehu C vielä kolmanteen.

Jos ei ole estettä sairaiden, herkkyyden tms vuoksi pysytellä tiukasti vain tietyssä rehussa, suosittelen vaihtelemaan kuivaruokia. Osta eri eläinproteiineja, eri merkkejä jne. Osta vaikka aina eri pussi, tai kierrätä 3-4 hyväksi havaitun kesken.

Ja sitten siihen päälle jotain pientä tuoretta niin monipuolisuus vaan lisääntyy. Kananmuna on koirille todella hyvä lisä, vaikka siihen nappuloiden päälle.
Kissoille ravintoan hyvä, mutta harvempi kissa tykkää kananmunaa syödä. Kokeile raakana ja eri tavoin keitettynä, jos joku versio maistuisi.

Ruokaviraston ohjeita

Rehuaineiden ja rehuseosten etiketissä ilmoitettujen ravintoainekoostumustietojen (raakarasva, raakavalkuainen jne.) ja rehun lisäaineiden lisättyjen määrien tulee vastata viranomaisvalvonnan analyysituloksia sallittujen poikkeamien puitteissa. Ilmoitettujen ja valvonnassa määritettyjen arvojen sallitut poikkeamat on annettu asetuksen (EY) 767/2009 liitteessä IV (alla pätkä kopioituna).

Jos rehuaineen tai rehuseoksen koostumuksen todetaan poikkeavan tuoteselosteen mukaisesta koostumuksesta rehun arvoa alentavalla tavalla, sallitaan seuraavat poikkeamat:

a) raakavalkuaisen, sokereiden, tärkkelyksen ja inuliinin osalta:

  • 3 yksikköä, kun ilmoitettu pitoisuus on vähintään 30 prosenttia
  • 10 prosenttia ilmoitetusta pitoisuudesta, kun ilmoitettu pitoisuus on alle 30 prosenttia mutta vähintään 10 prosenttia
  • 1 yksikkö, kun ilmoitettu pitoisuus on alle 10 prosenttia;

b) raakakuidun sekä raakarasvan osalta:

  • 2,2 yksikköä, kun ilmoitettu pitoisuus on vähintään 15 prosenttia
  • 15 prosenttia ilmoitetusta pitoisuudesta, kun ilmoitettu pitoisuus on alle 15 prosenttia mutta vähintään 5 prosenttia
  • 0,8 yksikköä, kun ilmoitettu pitoisuus on alle 5 prosenttia;

Rehujen merkintä https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/elaimet/rehut/ohjeet/rehujen_merkintaopas.pdf

https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/rehut/tietoa-rehuista/rehujen-merkinnat/rehujen-merkintaopas/

EU 737/2009 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX%3A32009R0767

Mitä kupissa tänään?

Välillä teen omassa päässä listaa mitä kaikkea koira on tänään syönyt. Täytyy myöntää, että talvella silläkin on vähän köyhempi valikoima kuin kesällä.

Tänään on tarjoiltu sian sydäntä, kananmuna kuorineen, lohipullia, naudan maksaa, peuran jauhelihaa ja sika-nautajauhelihaa sekä kahta erilaista kuivaruokaa.

Satunnaisesti / kun ostan jotain uutta laatua, lasken excelissä Ponin ravintotarpeita ja sen mukaisesti käytän lisiä täydentämään ja tasapainottamaan tarjoilua.

Kuppiin ja koiran kitaan heittelen myös ruoanvalmistuksen yhteydessä vihannesten paloja, kurkkua, omenaa ja pakkasesta marjoja (pakkasessa on koiralle omia marjoja 😀 En syö aronii itse mutta pakastan niitä Ponille.) Välillä soteutan ja pakastan paloina sekalaisen kasvisten jämäkasan ja näitä paloja sitten laitan kuppiin mukaan.

Raejuustoa ostan tarjouksesta koirille, sitäkään en syö itse. Koirat syövät varmasti toisinaan paremmin kuin omistaja 😀

Kuva vaihdettu ystävänpäivä kuvaan. Kerrankin nämä kaksi pysähtyi tälleen sopivasti.

Kuinka lukea rehujen raaka-aineita?

Kyllä, lemmikinruoka on rehua. Sitä koskee rehulainsäädöntö, ei elintarvikkeita koskevat määräykset.

Mielestäni koiran- ja kissanruoan raaka-aine luettelon pitäisi alkaa eläinperäisellä proteiinilla. Koira kyllä pärjää vähemmällä lihalla kuin kissa mutta silti pääruokana syötettävä nappula saisi olla laadukasta eikä vain viljoilla täytettyä. Pelkkä proteiinin määrä ei välttämättä kerro eläinperäisten raaka-aineiden määrästä. Etenkin viljattomissa versioissa proteiinia nostetaan herne, linssi ja soija tuotteilla. Kaikki rehun sisältämä proteiini lasketaan annettuu arvoon mukaan ja osa siitä tulee kasvikunnan tuotteista.

Lemmikin ruokasäkin kyljessä pitäisi lukea sen raaka-aineet. Se, että ymmärtää lukemansa ei aina ole ihan päivänselvä juttu. Listassa raaka-aineet ovat alenevassa paljous järjestyksessä. Tässä on erimerkkinä kaksi ruokaa, jotka molemmat on nimetty samalla tavalla (viljaton ja riista).

Nimeämisessä pätee sääntö, että nimessä korostettua raaka-ainetta on oltava vähintään 4%.

A) Hirvieläin 24 % (14 % hirvieläintä jauhona, 10 % tuoretta hirvieläintä), kalkkuna 22 %, peruna 22 %, siipikarjan rasva (säilöntäaineena käytetty tokoferolisekoitusta, E-vitamiinin lähde) 10 %, keltainen herne 8 %, kuivattu omena 6 %, lohiöljy 3 %, kananmaksa 2 %, panimohiiva (mannaanioligosakkaridien lähde), porkkana 1 %, glukosamiini (300 mg/kg), kondroitiinisulfaatti (180 mg/kg), Yucca schidigera -uute (100 mg/kg), kamomilla (Matricaria chamomilla, 80 mg/kg).

A:ssa on hyvä huomioida, että osa hirvieläinmestä on jauhoa ja osa tuoretta. Kun tuoreesta poistuu vesi (muistathan, nappulat on kuivia) jää jäljelle vähemmän kuin 24% hirvieläintä (tuoreesta vesi pois, jää noin 2,5% kuiva-ainetta) . Kalkkunasta emme tiedä millaista se on.

B) Tuorepakastettu riistanliha (19 %), kuivattu kana ja kalkkuna (19 %, josta 11 % kanaa, luonnollinen glukosamiinin, kondroitiinin ja tauriinin lähde), peruna, kokonaiset herneet, siipikarjan rasva, bataatti (8 %), kuivattu sokerijuurikasmassa (3,5 %), kanakastike, kuivattu panimohiiva, kuivattu kokonainen muna, natriumheksametafosfaatti (0,33 %), pellavansiemenet, frukto-oligosakkaridit (0,25 %, luonnollinen prebiootti).

B:ssa tuore riistanliha 19% – vesi 75% jää 4,75%. Sitten meillä onkin kanaa ja kalkkunaa enemmän kuin riistaa.

Suola sääntä

Moni raaka-aine listan lopussa on niin pienillä annoksilla, että ne ovat lähinnä näön vuoksi. Jos tuotteessa on mainittu suola/natrium, sitä voi pitää rajana niin että listan alku on merkittäviä ja sen jälkeen olevat koristeena. Näin karkeasti ajatellen. Jos suolaa ei ole listattu vai alle 1% olevat ainee olla jo varsin pienessä osassa, toki niiden tuomasta ravintoarvosta riippuen. Jotain riittää pieni hippunen.

Lisättyjen raaka-aineiden määrä usein ilmoitetaan per kilo valmista kuivaruokaa.

Esimerkki: glukosamiinia on 300mg/kg. Sanotaan, että 20kg koira syö 200g ruokaa. Tämä vastaa 60mg glukosamiinia. Glukosamiinin suositeltu päivä annos vaihtelee paljon eri lähteiden välillä mutta alareuna usein on siellä 20mg/kg, eli 20kg koira tarvitsisi 400mg. Silloin pitäisi syödä yli kilo tätä nappulaa. hmm, tämä ei aivan täsmää. Glukosamiini ei onneksi ole niitä kaikkein olennaisimpia mutta tuo hyvin esiin sanahelinän ongelman.

Samanmoinen ongelma tulee helposti monen muunkin aineen kohdalla. Ja korostuu, jos painonhallinnallisista syistä syötetään pientä annosta saattaakin käydä niin, että lemmikki ei saa riittävästi tärkäimpiä ravintoaineita.

Myös kalaöljy on sellainen huomiota ansaitseva asia. Öljyä on yleensä vähän ja se härskiintyy kohtuullisen nopeasti. Tässäkin joutuu miettimään mitä siitä pussita oikeasti saa. En koskaan luota siihen, että nappulasta lemmikki saa riittävästi omega-3 rasvahappoja vaan lorauttelen säännöllisen epäsäännllisesti pullosta tuoretta öljyä ruokakuppiin.

Koiranruokinta – mitä minä siitä ajattelen

Minun eläinkeskeisessä maailmassa harva asia jakaa yhtäpaljon mielipiteitä, kuin koulutus ja ruokinta. Siltikin juuri näihin mielelläni sormeni sotken.

Voidakseen hyvin koira tarvitsee sille sopivaa ruokaa, sellaista josta se saa vähintään tarvittavan minimi määrän elintärkeitä ravintoaineita, vitamiineja, kivennäisiä ja hivenaineita sekä vettä. Etenkin, jos on jotain ”perussessen” arjesta poikkeavaa, on syytä hieman pohtia mitä sinne kuppiin heittää – urheilukoira, toipilas tai painonvartija : jokainen vaatii oman suunnitelmansa.

Yksinkertaisimmillaan hyvä ruokinta voisi olla raikasta vettä ja laadukasta kuivaruokaa. Toisessa päässä sitten monimutkaisemmin toteutettu koti- tai raakaruoka, joka vaatii jo osaamista ja aikaa. Omieni kanssa menen jossain tässä välissä. Koirat saavat paljon tuoretta ja monipuolista mutta myös kuivaruokaa päivittäin. Alan keskusteluissa on paljon on puhuttu tuoreen ravinnon tarjoamisesta, edes osaksi. Jo 10% osuus päivittäisessä tarjonnassa voi tuoda etuja hyvinvoinnin suhteen.

ULTRA PROSESSOITU
Jos ensin mietitään kuivaruokaa, kuinka siihen raaka-aineet tulevat. Koska usein kyseessä on ekstruuderilla (paine ja lämpö) tehty nappula, vaati sen valmistus taikinamaisen massan. Tämä osaltaa taas vaatii erilaisia jauheita ja vettä. Usein kuivaruoka tehdään lihajauhosta – tämä liha on siis kypsennetty, kuivattu ja jauhettu ennen kuin se päätyy nappulatehtaalle. Ja se menee vielä kertaalleen kypsennysprosessin läpi nappulaa ”leivottaessa”. Voimme siis olettaa, että kuivanappulan liha on kypsennetty 2-3 kertaa. Mitä ravintoaineita siitä tuoreesta lihasta enää on jäljellä? Sama prosessi osittain on kasvisten ja viljojen kohdalla. Kuivattu ja jauhettu, jotta taikina onnistuu. Tätä pohjaa vasten jotain tuoretta kuppiin kuulostaa jo ihan kivalta.

TUOREEMPAA
Jos haluaa hieman tuoreemaa, voi katsoa purkkia, pussia tai makkarapötköä. Näissäkin on eroja. Osa on tehty laittamalla raaka jauhettu liha sekoittimeen parin muun aineen kanssa ja siitä pakkauksessaan kypsymään kuumaan ja paineeseen.
Osa säilykkeistä on tehty jauheista, eikä juurikaan tuoreudessa eroa kuivasta.
Tarkkana saa olla raaka-aineluettelon kanssa, että tämä ero selviäisi. Joskus voi olla parasta kysyä valmistajalta.

TUORETTA
Kuppiin voin myös laittaa tuoretta /pakastettua lihaa ja kalaa (huomio hygienia), marjoja, hedelmiä, vihanneksia, sieniä, ravintoöljyä, ja mitä ikinä koiralle maistuu. Tuoreen osuus voi olla juuri sen verran kuin se omistajan aikatauluun ja budjettiin sopii. Nappuloiden päälle kananmuna ja kurkkua. Herkkuna keitettyä parkakaalia. Tai koko ateria koostettu tarkasti lihasta, elimistä ja vitamiinit tasapainotettu. Vaihtoehtoja on paljon.

Mielestäni tuoretta on myös kotona kypsennetty liha ja muu ajatuksella tehty lemmikinkotiruoka (ihmisille tehdyissä tinkii olemaan liikaa suolaa tms). Näille tulee vain yksi kypsennys kerta ja ravintoarvo varmasti on korkeampi kuin moneen kertaan kypsytetyissä versioissa.

Uusi vuosi, uudet kujeet 2025

313p ja KP AVOsta . Tämä koe meni kyllä niin hyvin kuin osamme yhdessä suorittaa.

Vuosi 2024 oli meille huiman kehityksen vuosi ja toivon, että sama buugi jatkuu tänä vuonna.

Tavoite oli saada TK2 valmiiksi mutta viimeistä tulosta yrittäessä oli hallin tunkkainen ilma liikaa mun keuhkoille ja suoritus kaatui ohjaajan yskimiseen. Poni oli vallaton ja ihmeissään tilanteessa. Eikä asiaa auttanut, että olimme joutuneet luopumaan Hilmasta pari viikkoa aikaisemmin ja Jani oli reissussa kisaa edeltävän yön. Poni oli jo valmiiksi levoton ja mun epämääräinen ohjaaminen oli sitten jo likaa.

Tämmöistä tämä on, elämä, koskaa ei tiedä mitä tulee ja mistä tai kuin se vaikuttaa kokonaisuuteen. Aikataulutuksen haasteiden vuoksi emme sitten enää onnistuneet kokeeseen menemään jouluun aikana. No, eipä hätää. Meillä on paljon vielä aikaa 🙂

Kaverukset sohvalla, pysähdystä on vain sekunteja ja leikki jatkuu.

Nyt kasataa VOI liikkeet kuntoon ja käydään sitten hakemassa uusia tuloksia. Tavoitteena meillä on 2026 keväällä olla hyvässä suoritusmoodissa VOI liikkeiden osalta (EVL en edes uskalla ajatella). Joten aikaa on reilu vuosi paketoida AVO ja aloittaa VOI.

Uudet kujeet tähän vuoteen tuo meille 1.1.2025 Janin harrasuskaveriksi muuttanut Juma. Australianpaimenkoiranarttu Särkivaaran Jumankautajuunääspäivää be melkeisen pippurinen, musta ja pörröinen kaveri. Poni on aivan super taitava pennun kanssa ja yllätti kyllä meidät kaikki. En olisi uskonut, että iso ja vilkas malinois pystyy noin hienosti pienen pennun kanssa olemaan.

Olen viime vuoden aikana suosittanut osia eläintenhoidon erikoisammattitutkinnosta ja keskittynyt siinä ruokintaan. Kissojen näyttö on jo tehty ja koirien on suunnitelmissä tehdä viimeistään kesällä.

Jo aikaisempien opintojen ja elämänkokemuksen myötä on into ja mielenkiinto ruokintaan ja sen merkitykseen vaan lisääntynyt ja olen pohtinut millaisella mallilla voisin alkaa tekemään ruokintaneuvontaa/suunnitelmia niitä tarvitseville. Kaikkien lemmikkien toivoisi syövän hyvinvointia tukevalla tavalla mutta etenkin harrastuskoiran kohdalla tämä korostuu. On syötävä hyvin ja oikein, jotta jaksaa pyrkiä parhaimpaan suoriutkseen.

Töissä eläinlääkärin parina teen jo paljon ruokintaan liittyviä tehtäviä, etenkin painonhallinta korostuu mutta myös monenlaisten sairauksien tukihoidot ruokinnan kautta. Normaalipainossa lemmikin pitäminen ei ole vaikeaa, kun asiaa vain hieman vaivaituu miettimään. Ja täytyy vähän kovettaa itseään siltä jatkuvasti anelevalta katseelta 😀