Kategoria: Ruoka

Kohti kaikkea uutta

Kohti kaikkea uutta

Kyllä on taas kiirettä pitänyt ja paljon uutta elämään tullut.

Syksyllä aloiten taas uuden oppimisen ”uusvanhan” työn merkeissä. Palasin 15 vuoden !!! tauon jälkeen töihin eläintenhoitajaksi. Pienessä maalaisklinikassa saadut opit on nyt päivitettävä 24/7 sairaalan tasolle. Opittavaa kyllä riittää 🙂 Ja tavoitteena on suorittaa eläinalan ammatitutkinto. Ei pääse sammaloitumaan aivot, kun koko ajan niitä rassaa.

Ensimmäinen talvi uudessa kodissa. Leivinuuni on <3 Siinä on jo paistettu erilaisia lihoja, puuroja ja pizzaa. Joulukinkkuja tehtiin lopulta kolme, kun tuli niin maukasta. Leivän teon saloihin peryhtyminen olisi kai seuraavana vuorossa.

Helmikuu on meillä juhlakuukausi. Pink täyttää vuoden 8.2 ja Sulo 12 25.2. Alan jo uskoa, että päästään tuota papparaisen juhlaa viettämään. Toki koronan takia pienellä porukalla, mutta iso juhla se on silti. Ei ole itsestään selvää, että näin pitkälle Sulo on päässyt. Ja kun vielä lisätään minut tähän soppaan, porukalla juhlimme yhteensä 60-vuotis juhlia. Ehkä sitten kesällä voimme pitää kakkukestit ulkona… Melkoinen on tämä vuoden alkukin ollut. Vielä tammikuussa 2020 elimme hyvin erinäköisessä maailmassa.

Muutoksen vuosi 2020

Tämä vuosi on alkanut kaikenlaisia muutoksia luvaten ja tuoden. Joustavuutta testataan nyt uuteen sopeutumisen merkeissä. Onneksi myös on asioita, jotka eivät muutu, vaikk raamit ympärillä vaihtuvat.

Isona muutoksena on meillä muutto edessä vähän etelämmäksi, ihmisten ilmoille täältä maalta. Kuvan kolmikko muuttaa sinne naapureiden iloksi. Kanat eivät kuulu muuttosakkiin ja lähtivät uuteen kotiin viime viikolla. Elämä on valintoja.

Tammikuussa 2020 voi makoilla sammalvuoteella lenkin lomassa, sen sekunnin, että kuvan saa 😀
vasemmalta: Sulo 10v 11kk, Hilma 6v, 2kk ja Tauno 3v 11kk

Tulevana kesänä tullen odotan innolla mitä uudessa pihassa kasvaa. Taas saa tehdä uudet puutarhasuunnitelmat ja pihan muutokset meille sopivaksi. Kaikki kasvit, vaikka kuinka ihania ovat, eivät vaan sovellu koirien kanssa samaan pihaan. Kaikki myrkylliset saavat lähteä ja merkkailusta kuolevat ovat samalla listalla. Syötävät täytyy suojata, ettei ne mene karvakavereiden suihin tai joudu merkatuksi liian paljon. Omenapuut onneksi jäävät koirien alueen ulkopuolelle.

Uudessa kodissa on myös leivinuuni. Sen kanssa haluan tehdä tuttavuutta ja laajentaa leipomisen ja ruuanlaiton repertuaaria pitkän ajan vaativiin uuniherkkuihin.

Sulan tammikuun ajan jo elättelin toiveita, että kerran eläissään saisi helmikuun lapsi viettää syntymäpäiväjuhlat pihalla. Grillijuhlat helmikuussa kuulostaa tasan niin utopiselta kuin se onkin. Tuli sopivasti lunta ja pakkasta, että tämä haave jää edelleen odottamaan. Ehkä sitten tasavuosi-vuonna juhlin kesäkuussa helmikuun sijaan. Silloin on parempi todennäköisyys onnisuta pihakutsuissa.

Mitä muuta tämä vuosi tuo tullessaan, sitä ei vielä voi tietää. Katsotaan sitten 31.12 mitä kaikkea on tullut vastaan. Todennäköisesti edessä on uusi työpaikka ja jonkinlainen muutos koirien lukumäärässä. Näihin yritän jo henkisesti varautua sillä väistämättä ne ovat edessä jossain kohtaa.

Juhannustaikinaa

Juhannustaikinaa

Juhannuksen kunniaksi kaivettiin taas esiin muurinpohjalettupannu. Ensimmäistä kertaa oli käytössä täysin gluteeniton taikina ja se toimikin yllättävän hyvin. Makukin oli lähellä ”oikeita” muurinpohjalettuja.

Paistaminen onnistui aivan yhtä hyvin kuin tavallisella vehnätaikinalla.
Videota toimenpiteesta voit katsella täältä.

Tässä testitaikinan ohje. Tätä tuli paistettua 2l maita tehty annos (lähes 3l taikinaa) ja kaikki meni 🙂

1L laktoositon maitojuoma 3%
2dl gluteeniton lettujauhoseos
2dl gluteeniton jauhoseos
1dl hieno tattarijauho
4 kananmunaa (tietenkin omasta pihasta!)
2 tl suolaa
4 rkl öljyö tai rasvaa

Latasin taikinan 1,5l pulloihin. Ensimmäinen sai seistä noin 7 tuntia ja toinen pullo odotteli reilut 24h. Jälkimmäisestä tuli mielestäni kauniinpia pitsikuvioisia lettuja. Video on tästä toisesta pullosta.