Avainsana: liha

Ajatuksia rehujen merkinnöistä ja monipuolisuudesta

Kun rehutehdas tekee uuden lemmikin ruoan, se laskee mitä tuotteeseen pitää laittaa, jotta se täyttää FEDIAF (reurooppalainen rehualan säännöstö) minimi vaatimukset. Riittää siis, että esim proteiinia on tietyn alarajan verran esim 20kg koiralle lasketussa annoksessa. Tämä raja on melko alhainen ja moni koira hyötyisi korkeammasta eläinproteiinista. Kissojen kanssa saa olla erityise tarkka, koska eläinproteiinin tarve on vielä suurempi.

Ravintoarvot on laskettu reseptiä muodostettaessa ja sitten testattu tuotettu erä, että se vastaa näitä arvoja. Sitten tehdään pakkauksen grafiikka ja pussit painetaan. Tämän jälkeen niihin ei kovin helposti muutoksia enää tehdäkkään, kustannussyistä. Kuitenkin raaka-aineet usein tulevat eri paikoista ja esim liha(jauho) erien välillä saattaa rasvaisuus vaihdella paljon. Samoin lihan sisältämät ravintoaineet ovat osin sidoksissa siihen mitä kyseinen eläin on syönyt. Vaihtelua on varmasti jonkin verran mutta tämä tieto ei pakkaukseen päivity. Niin kaun kun pysytään tietyissä rajoissa, ei edes ole tarvetta muuttaa tekstejä.

Rehuissa on myös usein mainittu ravitsemukselliset lisäaineet. Nämä on ne lisätyt vitamiinit, kivennäiset ja hivenaineet. Jos niitä ei ole mainittu, ei mitään ole erikseen lisätty vaan saadut ravintoarvot tulevat raaka-aineista. Eli, jos tuote sisältää maksaa ja siinä ilmoitetaan lisättyä A-vitamiinia niin se on vain sen lisätyn määrä. Se mitä raaka-aineesta tulee on sitten sen päälle.

Myös kuivaruokaa (täysrehua) syötettäessa olisi hyvä hieman miettiä näitä vaihteluita. Leiki ajatuksella, että rehu A on aina vähän samaan suuntaan vinossa etikettiin nähden ja sen vuoksi jotain ravintotekijää saa koko ajan hieman vähemmän. On mahdollista, että rehu B olisi vinossa toiseen suuntaan ja rehu C vielä kolmanteen.

Jos ei ole estettä sairaiden, herkkyyden tms vuoksi pysytellä tiukasti vain tietyssä rehussa, suosittelen vaihtelemaan kuivaruokia. Osta eri eläinproteiineja, eri merkkejä jne. Osta vaikka aina eri pussi, tai kierrätä 3-4 hyväksi havaitun kesken.

Ja sitten siihen päälle jotain pientä tuoretta niin monipuolisuus vaan lisääntyy. Kananmuna on koirille todella hyvä lisä, vaikka siihen nappuloiden päälle.
Kissoille ravintoan hyvä, mutta harvempi kissa tykkää kananmunaa syödä. Kokeile raakana ja eri tavoin keitettynä, jos joku versio maistuisi.

Ruokaviraston ohjeita

Rehuaineiden ja rehuseosten etiketissä ilmoitettujen ravintoainekoostumustietojen (raakarasva, raakavalkuainen jne.) ja rehun lisäaineiden lisättyjen määrien tulee vastata viranomaisvalvonnan analyysituloksia sallittujen poikkeamien puitteissa. Ilmoitettujen ja valvonnassa määritettyjen arvojen sallitut poikkeamat on annettu asetuksen (EY) 767/2009 liitteessä IV (alla pätkä kopioituna).

Jos rehuaineen tai rehuseoksen koostumuksen todetaan poikkeavan tuoteselosteen mukaisesta koostumuksesta rehun arvoa alentavalla tavalla, sallitaan seuraavat poikkeamat:

a) raakavalkuaisen, sokereiden, tärkkelyksen ja inuliinin osalta:

  • 3 yksikköä, kun ilmoitettu pitoisuus on vähintään 30 prosenttia
  • 10 prosenttia ilmoitetusta pitoisuudesta, kun ilmoitettu pitoisuus on alle 30 prosenttia mutta vähintään 10 prosenttia
  • 1 yksikkö, kun ilmoitettu pitoisuus on alle 10 prosenttia;

b) raakakuidun sekä raakarasvan osalta:

  • 2,2 yksikköä, kun ilmoitettu pitoisuus on vähintään 15 prosenttia
  • 15 prosenttia ilmoitetusta pitoisuudesta, kun ilmoitettu pitoisuus on alle 15 prosenttia mutta vähintään 5 prosenttia
  • 0,8 yksikköä, kun ilmoitettu pitoisuus on alle 5 prosenttia;

Rehujen merkintä https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/elaimet/rehut/ohjeet/rehujen_merkintaopas.pdf

https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/rehut/tietoa-rehuista/rehujen-merkinnat/rehujen-merkintaopas/

EU 737/2009 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX%3A32009R0767

Kuinka lukea rehujen raaka-aineita?

Kyllä, lemmikinruoka on rehua. Sitä koskee rehulainsäädöntö, ei elintarvikkeita koskevat määräykset.

Mielestäni koiran- ja kissanruoan raaka-aine luettelon pitäisi alkaa eläinperäisellä proteiinilla. Koira kyllä pärjää vähemmällä lihalla kuin kissa mutta silti pääruokana syötettävä nappula saisi olla laadukasta eikä vain viljoilla täytettyä. Pelkkä proteiinin määrä ei välttämättä kerro eläinperäisten raaka-aineiden määrästä. Etenkin viljattomissa versioissa proteiinia nostetaan herne, linssi ja soija tuotteilla. Kaikki rehun sisältämä proteiini lasketaan annettuu arvoon mukaan ja osa siitä tulee kasvikunnan tuotteista.

Lemmikin ruokasäkin kyljessä pitäisi lukea sen raaka-aineet. Se, että ymmärtää lukemansa ei aina ole ihan päivänselvä juttu. Listassa raaka-aineet ovat alenevassa paljous järjestyksessä. Tässä on erimerkkinä kaksi ruokaa, jotka molemmat on nimetty samalla tavalla (viljaton ja riista).

Nimeämisessä pätee sääntö, että nimessä korostettua raaka-ainetta on oltava vähintään 4%.

A) Hirvieläin 24 % (14 % hirvieläintä jauhona, 10 % tuoretta hirvieläintä), kalkkuna 22 %, peruna 22 %, siipikarjan rasva (säilöntäaineena käytetty tokoferolisekoitusta, E-vitamiinin lähde) 10 %, keltainen herne 8 %, kuivattu omena 6 %, lohiöljy 3 %, kananmaksa 2 %, panimohiiva (mannaanioligosakkaridien lähde), porkkana 1 %, glukosamiini (300 mg/kg), kondroitiinisulfaatti (180 mg/kg), Yucca schidigera -uute (100 mg/kg), kamomilla (Matricaria chamomilla, 80 mg/kg).

A:ssa on hyvä huomioida, että osa hirvieläinmestä on jauhoa ja osa tuoretta. Kun tuoreesta poistuu vesi (muistathan, nappulat on kuivia) jää jäljelle vähemmän kuin 24% hirvieläintä (tuoreesta vesi pois, jää noin 2,5% kuiva-ainetta) . Kalkkunasta emme tiedä millaista se on.

B) Tuorepakastettu riistanliha (19 %), kuivattu kana ja kalkkuna (19 %, josta 11 % kanaa, luonnollinen glukosamiinin, kondroitiinin ja tauriinin lähde), peruna, kokonaiset herneet, siipikarjan rasva, bataatti (8 %), kuivattu sokerijuurikasmassa (3,5 %), kanakastike, kuivattu panimohiiva, kuivattu kokonainen muna, natriumheksametafosfaatti (0,33 %), pellavansiemenet, frukto-oligosakkaridit (0,25 %, luonnollinen prebiootti).

B:ssa tuore riistanliha 19% – vesi 75% jää 4,75%. Sitten meillä onkin kanaa ja kalkkunaa enemmän kuin riistaa.

Suola sääntä

Moni raaka-aine listan lopussa on niin pienillä annoksilla, että ne ovat lähinnä näön vuoksi. Jos tuotteessa on mainittu suola/natrium, sitä voi pitää rajana niin että listan alku on merkittäviä ja sen jälkeen olevat koristeena. Näin karkeasti ajatellen. Jos suolaa ei ole listattu vai alle 1% olevat ainee olla jo varsin pienessä osassa, toki niiden tuomasta ravintoarvosta riippuen. Jotain riittää pieni hippunen.

Lisättyjen raaka-aineiden määrä usein ilmoitetaan per kilo valmista kuivaruokaa.

Esimerkki: glukosamiinia on 300mg/kg. Sanotaan, että 20kg koira syö 200g ruokaa. Tämä vastaa 60mg glukosamiinia. Glukosamiinin suositeltu päivä annos vaihtelee paljon eri lähteiden välillä mutta alareuna usein on siellä 20mg/kg, eli 20kg koira tarvitsisi 400mg. Silloin pitäisi syödä yli kilo tätä nappulaa. hmm, tämä ei aivan täsmää. Glukosamiini ei onneksi ole niitä kaikkein olennaisimpia mutta tuo hyvin esiin sanahelinän ongelman.

Samanmoinen ongelma tulee helposti monen muunkin aineen kohdalla. Ja korostuu, jos painonhallinnallisista syistä syötetään pientä annosta saattaakin käydä niin, että lemmikki ei saa riittävästi tärkäimpiä ravintoaineita.

Myös kalaöljy on sellainen huomiota ansaitseva asia. Öljyä on yleensä vähän ja se härskiintyy kohtuullisen nopeasti. Tässäkin joutuu miettimään mitä siitä pussita oikeasti saa. En koskaan luota siihen, että nappulasta lemmikki saa riittävästi omega-3 rasvahappoja vaan lorauttelen säännöllisen epäsäännllisesti pullosta tuoretta öljyä ruokakuppiin.

Koiranruokinta – mitä minä siitä ajattelen

Minun eläinkeskeisessä maailmassa harva asia jakaa yhtäpaljon mielipiteitä, kuin koulutus ja ruokinta. Siltikin juuri näihin mielelläni sormeni sotken.

Voidakseen hyvin koira tarvitsee sille sopivaa ruokaa, sellaista josta se saa vähintään tarvittavan minimi määrän elintärkeitä ravintoaineita, vitamiineja, kivennäisiä ja hivenaineita sekä vettä. Etenkin, jos on jotain ”perussessen” arjesta poikkeavaa, on syytä hieman pohtia mitä sinne kuppiin heittää – urheilukoira, toipilas tai painonvartija : jokainen vaatii oman suunnitelmansa.

Yksinkertaisimmillaan hyvä ruokinta voisi olla raikasta vettä ja laadukasta kuivaruokaa. Toisessa päässä sitten monimutkaisemmin toteutettu koti- tai raakaruoka, joka vaatii jo osaamista ja aikaa. Omieni kanssa menen jossain tässä välissä. Koirat saavat paljon tuoretta ja monipuolista mutta myös kuivaruokaa päivittäin. Alan keskusteluissa on paljon on puhuttu tuoreen ravinnon tarjoamisesta, edes osaksi. Jo 10% osuus päivittäisessä tarjonnassa voi tuoda etuja hyvinvoinnin suhteen.

ULTRA PROSESSOITU
Jos ensin mietitään kuivaruokaa, kuinka siihen raaka-aineet tulevat. Koska usein kyseessä on ekstruuderilla (paine ja lämpö) tehty nappula, vaati sen valmistus taikinamaisen massan. Tämä osaltaa taas vaatii erilaisia jauheita ja vettä. Usein kuivaruoka tehdään lihajauhosta – tämä liha on siis kypsennetty, kuivattu ja jauhettu ennen kuin se päätyy nappulatehtaalle. Ja se menee vielä kertaalleen kypsennysprosessin läpi nappulaa ”leivottaessa”. Voimme siis olettaa, että kuivanappulan liha on kypsennetty 2-3 kertaa. Mitä ravintoaineita siitä tuoreesta lihasta enää on jäljellä? Sama prosessi osittain on kasvisten ja viljojen kohdalla. Kuivattu ja jauhettu, jotta taikina onnistuu. Tätä pohjaa vasten jotain tuoretta kuppiin kuulostaa jo ihan kivalta.

TUOREEMPAA
Jos haluaa hieman tuoreemaa, voi katsoa purkkia, pussia tai makkarapötköä. Näissäkin on eroja. Osa on tehty laittamalla raaka jauhettu liha sekoittimeen parin muun aineen kanssa ja siitä pakkauksessaan kypsymään kuumaan ja paineeseen.
Osa säilykkeistä on tehty jauheista, eikä juurikaan tuoreudessa eroa kuivasta.
Tarkkana saa olla raaka-aineluettelon kanssa, että tämä ero selviäisi. Joskus voi olla parasta kysyä valmistajalta.

TUORETTA
Kuppiin voin myös laittaa tuoretta /pakastettua lihaa ja kalaa (huomio hygienia), marjoja, hedelmiä, vihanneksia, sieniä, ravintoöljyä, ja mitä ikinä koiralle maistuu. Tuoreen osuus voi olla juuri sen verran kuin se omistajan aikatauluun ja budjettiin sopii. Nappuloiden päälle kananmuna ja kurkkua. Herkkuna keitettyä parkakaalia. Tai koko ateria koostettu tarkasti lihasta, elimistä ja vitamiinit tasapainotettu. Vaihtoehtoja on paljon.

Mielestäni tuoretta on myös kotona kypsennetty liha ja muu ajatuksella tehty lemmikinkotiruoka (ihmisille tehdyissä tinkii olemaan liikaa suolaa tms). Näille tulee vain yksi kypsennys kerta ja ravintoarvo varmasti on korkeampi kuin moneen kertaan kypsytetyissä versioissa.