Avainsana: märkäruoka

Makseri > Blogi – Piian paikka > märkäruoka

Rehuhygienia – kuinka käsitellä lemmikin ruokaa

Julkaistu tekijä Piia

Lemmikin ruoka on rehua ja sen kanssa on hyvä noudattaa ihan maalaisjärkeen sopivaa rehuhygieniaa. Kuivaruoka, märkäruoka, raakaruoka jne jokainen vaativat omat huomionsa säilytyksen suhteen. Ravintolisistä puhumattakaan.

Vaikka kuivaruoka näennäisesti tuntuu säilyvän ikuisuuden, ei avattua säkkiä ole hyvä syöttää enää muutaman kuukauden jälkeen. Mielestäni 3kk on maksimi kuivaruoan säilytykseen avaaminsen jälkeen, 1kk on tosi hyvä aika käyttää säkki. Haista ruokaa, jos se haisee oudolle on nappulaan lisätty rasva voinut härskiintyä eikä sitä silloin enää kannata syöttää.

Avattu säilyketölkki tai makkarapötkö on hyvä syöttää 1-2 päivässä. Yhtälailla tuoretta tai sulatettua lihaa ei pidä hautoa jääkaapissa päivä tolkulla vaan pyrkiä syöttämään parissa päivässä. Kypsentäminen ei tätä aikaikkunaa mielestäni pidennä vaan minä lasken ajan sulatuksesta.

Raa’an lihan kanssa täytyy noudatta samaa hygieniaa oli se sitten lemmikille tai ihmisille ruoaksi tulossa.

  • säilyitä lemmille tarkoitettu raakaliha erillään muista elintarvikkeista: tiiviissä kannellisessa astiassa ja omalla hyllyllä jääkaapissa.
  • pese aina käytön jälkeen kaikki astiat, työvälineet, pinnat, ruokakupit ja kädet saippualla ja lämpimällä vedellä
  • sulanutta tuotetta ei voi pakastaa uudelleen
  • sulatettu tuote säilyy enintään 3 päivää käyttökelpoisena
  • muista, että raakaliha on aina mahdollinen erilaisten bakteerien lähde
  • raakaruoka ei kuitenkaan ole mikään pelkoa herättävä mörkö. Mieti kuinka käsittelyt perheelle valmistettavan lihan?

Meillä on koirille oma pakastearkku, jossa raakaruoka säilytetään autotallissa. Sieltä haen jääkaappiin 1-2 päivän annoksen omalle hyllylle sulamaan ja odottamaan tarjoilua. Talvella saatan heittää leivinuuniin parin päivän lihat kypsymään tai sulatan siellä nopeasti yhden annoksen. HUOM – jos lihaseos sisältää luuta, sitä ei saa kypsentää!

Ravintolisistä etenkin öljyt ovat herkkiä ja ne olisi hyvä ostaa sen verran pienessä pakkauksessa, että se tulee käytettyä alle 3 kuukaudessa. Mielellään nopeammin. Omegalisät on hyvä säilyttää pimeässä. Härskiintynyt rasva ei tee kenellekkään hyvää eikä siinä enää ole ravintoarvot sitä mitä halutaan.

Monessa tuotteessa pakkauksen parasta ennen päiväys koskee avaamatonta pakkausta. Avaamisen jälkeen peli muuttuu ja aika lyhenee. Jos pakkaus ei kerro kauanko se säilyy avattuna käyttökelpoisena, käytä aistihavaintoja – haista ja katso miltä rehu näytätä.

Monenlaista tietoa englanniksi https://www.ukpetfood.org/

Kuinka lukea rehujen raaka-aineita?

Julkaistu tekijä Piia

Kyllä, lemmikinruoka on rehua. Sitä koskee rehulainsäädöntö, ei elintarvikkeita koskevat määräykset.

Mielestäni koiran- ja kissanruoan raaka-aine luettelon pitäisi alkaa eläinperäisellä proteiinilla. Koira kyllä pärjää vähemmällä lihalla kuin kissa mutta silti pääruokana syötettävä nappula saisi olla laadukasta eikä vain viljoilla täytettyä. Pelkkä proteiinin määrä ei välttämättä kerro eläinperäisten raaka-aineiden määrästä. Etenkin viljattomissa versioissa proteiinia nostetaan herne, linssi ja soija tuotteilla. Kaikki rehun sisältämä proteiini lasketaan annettuu arvoon mukaan ja osa siitä tulee kasvikunnan tuotteista.

Lemmikin ruokasäkin kyljessä pitäisi lukea sen raaka-aineet. Se, että ymmärtää lukemansa ei aina ole ihan päivänselvä juttu. Listassa raaka-aineet ovat alenevassa paljous järjestyksessä. Tässä on erimerkkinä kaksi ruokaa, jotka molemmat on nimetty samalla tavalla (viljaton ja riista).

Nimeämisessä pätee sääntö, että nimessä korostettua raaka-ainetta on oltava vähintään 4%.

A) Hirvieläin 24 % (14 % hirvieläintä jauhona, 10 % tuoretta hirvieläintä), kalkkuna 22 %, peruna 22 %, siipikarjan rasva (säilöntäaineena käytetty tokoferolisekoitusta, E-vitamiinin lähde) 10 %, keltainen herne 8 %, kuivattu omena 6 %, lohiöljy 3 %, kananmaksa 2 %, panimohiiva (mannaanioligosakkaridien lähde), porkkana 1 %, glukosamiini (300 mg/kg), kondroitiinisulfaatti (180 mg/kg), Yucca schidigera -uute (100 mg/kg), kamomilla (Matricaria chamomilla, 80 mg/kg).

A:ssa on hyvä huomioida, että osa hirvieläinmestä on jauhoa ja osa tuoretta. Kun tuoreesta poistuu vesi (muistathan, nappulat on kuivia) jää jäljelle vähemmän kuin 24% hirvieläintä (tuoreesta vesi pois, jää noin 2,5% kuiva-ainetta) . Kalkkunasta emme tiedä millaista se on.

B) Tuorepakastettu riistanliha (19 %), kuivattu kana ja kalkkuna (19 %, josta 11 % kanaa, luonnollinen glukosamiinin, kondroitiinin ja tauriinin lähde), peruna, kokonaiset herneet, siipikarjan rasva, bataatti (8 %), kuivattu sokerijuurikasmassa (3,5 %), kanakastike, kuivattu panimohiiva, kuivattu kokonainen muna, natriumheksametafosfaatti (0,33 %), pellavansiemenet, frukto-oligosakkaridit (0,25 %, luonnollinen prebiootti).

B:ssa tuore riistanliha 19% – vesi 75% jää 4,75%. Sitten meillä onkin kanaa ja kalkkunaa enemmän kuin riistaa.

Suola sääntä

Moni raaka-aine listan lopussa on niin pienillä annoksilla, että ne ovat lähinnä näön vuoksi. Jos tuotteessa on mainittu suola/natrium, sitä voi pitää rajana niin että listan alku on merkittäviä ja sen jälkeen olevat koristeena. Näin karkeasti ajatellen. Jos suolaa ei ole listattu vai alle 1% olevat ainee olla jo varsin pienessä osassa, toki niiden tuomasta ravintoarvosta riippuen. Jotain riittää pieni hippunen.

Lisättyjen raaka-aineiden määrä usein ilmoitetaan per kilo valmista kuivaruokaa.

Esimerkki: glukosamiinia on 300mg/kg. Sanotaan, että 20kg koira syö 200g ruokaa. Tämä vastaa 60mg glukosamiinia. Glukosamiinin suositeltu päivä annos vaihtelee paljon eri lähteiden välillä mutta alareuna usein on siellä 20mg/kg, eli 20kg koira tarvitsisi 400mg. Silloin pitäisi syödä yli kilo tätä nappulaa. hmm, tämä ei aivan täsmää. Glukosamiini ei onneksi ole niitä kaikkein olennaisimpia mutta tuo hyvin esiin sanahelinän ongelman.

Samanmoinen ongelma tulee helposti monen muunkin aineen kohdalla. Ja korostuu, jos painonhallinnallisista syistä syötetään pientä annosta saattaakin käydä niin, että lemmikki ei saa riittävästi tärkäimpiä ravintoaineita.

Myös kalaöljy on sellainen huomiota ansaitseva asia. Öljyä on yleensä vähän ja se härskiintyy kohtuullisen nopeasti. Tässäkin joutuu miettimään mitä siitä pussita oikeasti saa. En koskaan luota siihen, että nappulasta lemmikki saa riittävästi omega-3 rasvahappoja vaan lorauttelen säännöllisen epäsäännllisesti pullosta tuoretta öljyä ruokakuppiin.

Koiranruokinta – mitä minä siitä ajattelen

Julkaistu tekijä Piia

Minun eläinkeskeisessä maailmassa harva asia jakaa yhtäpaljon mielipiteitä, kuin koulutus ja ruokinta. Siltikin juuri näihin mielelläni sormeni sotken.

Voidakseen hyvin koira tarvitsee sille sopivaa ruokaa, sellaista josta se saa vähintään tarvittavan minimi määrän elintärkeitä ravintoaineita, vitamiineja, kivennäisiä ja hivenaineita sekä vettä. Etenkin, jos on jotain ”perussessen” arjesta poikkeavaa, on syytä hieman pohtia mitä sinne kuppiin heittää – urheilukoira, toipilas tai painonvartija : jokainen vaatii oman suunnitelmansa.

Yksinkertaisimmillaan hyvä ruokinta voisi olla raikasta vettä ja laadukasta kuivaruokaa. Toisessa päässä sitten monimutkaisemmin toteutettu koti- tai raakaruoka, joka vaatii jo osaamista ja aikaa. Omieni kanssa menen jossain tässä välissä. Koirat saavat paljon tuoretta ja monipuolista mutta myös kuivaruokaa päivittäin. Alan keskusteluissa on paljon on puhuttu tuoreen ravinnon tarjoamisesta, edes osaksi. Jo 10% osuus päivittäisessä tarjonnassa voi tuoda etuja hyvinvoinnin suhteen.

ULTRA PROSESSOITU
Jos ensin mietitään kuivaruokaa, kuinka siihen raaka-aineet tulevat. Koska usein kyseessä on ekstruuderilla (paine ja lämpö) tehty nappula, vaati sen valmistus taikinamaisen massan. Tämä osaltaa taas vaatii erilaisia jauheita ja vettä. Usein kuivaruoka tehdään lihajauhosta – tämä liha on siis kypsennetty, kuivattu ja jauhettu ennen kuin se päätyy nappulatehtaalle. Ja se menee vielä kertaalleen kypsennysprosessin läpi nappulaa ”leivottaessa”. Voimme siis olettaa, että kuivanappulan liha on kypsennetty 2-3 kertaa. Mitä ravintoaineita siitä tuoreesta lihasta enää on jäljellä? Sama prosessi osittain on kasvisten ja viljojen kohdalla. Kuivattu ja jauhettu, jotta taikina onnistuu. Tätä pohjaa vasten jotain tuoretta kuppiin kuulostaa jo ihan kivalta.

TUOREEMPAA
Jos haluaa hieman tuoreemaa, voi katsoa purkkia, pussia tai makkarapötköä. Näissäkin on eroja. Osa on tehty laittamalla raaka jauhettu liha sekoittimeen parin muun aineen kanssa ja siitä pakkauksessaan kypsymään kuumaan ja paineeseen.
Osa säilykkeistä on tehty jauheista, eikä juurikaan tuoreudessa eroa kuivasta.
Tarkkana saa olla raaka-aineluettelon kanssa, että tämä ero selviäisi. Joskus voi olla parasta kysyä valmistajalta.

TUORETTA
Kuppiin voin myös laittaa tuoretta /pakastettua lihaa ja kalaa (huomio hygienia), marjoja, hedelmiä, vihanneksia, sieniä, ravintoöljyä, ja mitä ikinä koiralle maistuu. Tuoreen osuus voi olla juuri sen verran kuin se omistajan aikatauluun ja budjettiin sopii. Nappuloiden päälle kananmuna ja kurkkua. Herkkuna keitettyä parkakaalia. Tai koko ateria koostettu tarkasti lihasta, elimistä ja vitamiinit tasapainotettu. Vaihtoehtoja on paljon.

Mielestäni tuoretta on myös kotona kypsennetty liha ja muu ajatuksella tehty lemmikinkotiruoka (ihmisille tehdyissä tinkii olemaan liikaa suolaa tms). Näille tulee vain yksi kypsennys kerta ja ravintoarvo varmasti on korkeampi kuin moneen kertaan kypsytetyissä versioissa.