Avainsana: raakaruoka

Makseri > Blogi – Piian paikka > raakaruoka

Rehuhygienia – kuinka käsitellä lemmikin ruokaa

Julkaistu tekijä Piia

Lemmikin ruoka on rehua ja sen kanssa on hyvä noudattaa ihan maalaisjärkeen sopivaa rehuhygieniaa. Kuivaruoka, märkäruoka, raakaruoka jne jokainen vaativat omat huomionsa säilytyksen suhteen. Ravintolisistä puhumattakaan.

Vaikka kuivaruoka näennäisesti tuntuu säilyvän ikuisuuden, ei avattua säkkiä ole hyvä syöttää enää muutaman kuukauden jälkeen. Mielestäni 3kk on maksimi kuivaruoan säilytykseen avaaminsen jälkeen, 1kk on tosi hyvä aika käyttää säkki. Haista ruokaa, jos se haisee oudolle on nappulaan lisätty rasva voinut härskiintyä eikä sitä silloin enää kannata syöttää.

Avattu säilyketölkki tai makkarapötkö on hyvä syöttää 1-2 päivässä. Yhtälailla tuoretta tai sulatettua lihaa ei pidä hautoa jääkaapissa päivä tolkulla vaan pyrkiä syöttämään parissa päivässä. Kypsentäminen ei tätä aikaikkunaa mielestäni pidennä vaan minä lasken ajan sulatuksesta.

Raa’an lihan kanssa täytyy noudatta samaa hygieniaa oli se sitten lemmikille tai ihmisille ruoaksi tulossa.

  • säilyitä lemmille tarkoitettu raakaliha erillään muista elintarvikkeista: tiiviissä kannellisessa astiassa ja omalla hyllyllä jääkaapissa.
  • pese aina käytön jälkeen kaikki astiat, työvälineet, pinnat, ruokakupit ja kädet saippualla ja lämpimällä vedellä
  • sulanutta tuotetta ei voi pakastaa uudelleen
  • sulatettu tuote säilyy enintään 3 päivää käyttökelpoisena
  • muista, että raakaliha on aina mahdollinen erilaisten bakteerien lähde
  • raakaruoka ei kuitenkaan ole mikään pelkoa herättävä mörkö. Mieti kuinka käsittelyt perheelle valmistettavan lihan?

Meillä on koirille oma pakastearkku, jossa raakaruoka säilytetään autotallissa. Sieltä haen jääkaappiin 1-2 päivän annoksen omalle hyllylle sulamaan ja odottamaan tarjoilua. Talvella saatan heittää leivinuuniin parin päivän lihat kypsymään tai sulatan siellä nopeasti yhden annoksen. HUOM – jos lihaseos sisältää luuta, sitä ei saa kypsentää!

Ravintolisistä etenkin öljyt ovat herkkiä ja ne olisi hyvä ostaa sen verran pienessä pakkauksessa, että se tulee käytettyä alle 3 kuukaudessa. Mielellään nopeammin. Omegalisät on hyvä säilyttää pimeässä. Härskiintynyt rasva ei tee kenellekkään hyvää eikä siinä enää ole ravintoarvot sitä mitä halutaan.

Monessa tuotteessa pakkauksen parasta ennen päiväys koskee avaamatonta pakkausta. Avaamisen jälkeen peli muuttuu ja aika lyhenee. Jos pakkaus ei kerro kauanko se säilyy avattuna käyttökelpoisena, käytä aistihavaintoja – haista ja katso miltä rehu näytätä.

Monenlaista tietoa englanniksi https://www.ukpetfood.org/

Mitä kupissa tänään?

Julkaistu tekijä Piia

Välillä teen omassa päässä listaa mitä kaikkea koira on tänään syönyt. Täytyy myöntää, että talvella silläkin on vähän köyhempi valikoima kuin kesällä.

Tänään on tarjoiltu sian sydäntä, kananmuna kuorineen, lohipullia, naudan maksaa, peuran jauhelihaa ja sika-nautajauhelihaa sekä kahta erilaista kuivaruokaa.

Satunnaisesti / kun ostan jotain uutta laatua, lasken excelissä Ponin ravintotarpeita ja sen mukaisesti käytän lisiä täydentämään ja tasapainottamaan tarjoilua.

Kuppiin ja koiran kitaan heittelen myös ruoanvalmistuksen yhteydessä vihannesten paloja, kurkkua, omenaa ja pakkasesta marjoja (pakkasessa on koiralle omia marjoja 😀 En syö aronii itse mutta pakastan niitä Ponille.) Välillä soteutan ja pakastan paloina sekalaisen kasvisten jämäkasan ja näitä paloja sitten laitan kuppiin mukaan.

Raejuustoa ostan tarjouksesta koirille, sitäkään en syö itse. Koirat syövät varmasti toisinaan paremmin kuin omistaja 😀

Kuva vaihdettu ystävänpäivä kuvaan. Kerrankin nämä kaksi pysähtyi tälleen sopivasti.

Kuinka lukea rehujen raaka-aineita?

Julkaistu tekijä Piia

Kyllä, lemmikinruoka on rehua. Sitä koskee rehulainsäädöntö, ei elintarvikkeita koskevat määräykset.

Mielestäni koiran- ja kissanruoan raaka-aine luettelon pitäisi alkaa eläinperäisellä proteiinilla. Koira kyllä pärjää vähemmällä lihalla kuin kissa mutta silti pääruokana syötettävä nappula saisi olla laadukasta eikä vain viljoilla täytettyä. Pelkkä proteiinin määrä ei välttämättä kerro eläinperäisten raaka-aineiden määrästä. Etenkin viljattomissa versioissa proteiinia nostetaan herne, linssi ja soija tuotteilla. Kaikki rehun sisältämä proteiini lasketaan annettuu arvoon mukaan ja osa siitä tulee kasvikunnan tuotteista.

Lemmikin ruokasäkin kyljessä pitäisi lukea sen raaka-aineet. Se, että ymmärtää lukemansa ei aina ole ihan päivänselvä juttu. Listassa raaka-aineet ovat alenevassa paljous järjestyksessä. Tässä on erimerkkinä kaksi ruokaa, jotka molemmat on nimetty samalla tavalla (viljaton ja riista).

Nimeämisessä pätee sääntö, että nimessä korostettua raaka-ainetta on oltava vähintään 4%.

A) Hirvieläin 24 % (14 % hirvieläintä jauhona, 10 % tuoretta hirvieläintä), kalkkuna 22 %, peruna 22 %, siipikarjan rasva (säilöntäaineena käytetty tokoferolisekoitusta, E-vitamiinin lähde) 10 %, keltainen herne 8 %, kuivattu omena 6 %, lohiöljy 3 %, kananmaksa 2 %, panimohiiva (mannaanioligosakkaridien lähde), porkkana 1 %, glukosamiini (300 mg/kg), kondroitiinisulfaatti (180 mg/kg), Yucca schidigera -uute (100 mg/kg), kamomilla (Matricaria chamomilla, 80 mg/kg).

A:ssa on hyvä huomioida, että osa hirvieläinmestä on jauhoa ja osa tuoretta. Kun tuoreesta poistuu vesi (muistathan, nappulat on kuivia) jää jäljelle vähemmän kuin 24% hirvieläintä (tuoreesta vesi pois, jää noin 2,5% kuiva-ainetta) . Kalkkunasta emme tiedä millaista se on.

B) Tuorepakastettu riistanliha (19 %), kuivattu kana ja kalkkuna (19 %, josta 11 % kanaa, luonnollinen glukosamiinin, kondroitiinin ja tauriinin lähde), peruna, kokonaiset herneet, siipikarjan rasva, bataatti (8 %), kuivattu sokerijuurikasmassa (3,5 %), kanakastike, kuivattu panimohiiva, kuivattu kokonainen muna, natriumheksametafosfaatti (0,33 %), pellavansiemenet, frukto-oligosakkaridit (0,25 %, luonnollinen prebiootti).

B:ssa tuore riistanliha 19% – vesi 75% jää 4,75%. Sitten meillä onkin kanaa ja kalkkunaa enemmän kuin riistaa.

Suola sääntä

Moni raaka-aine listan lopussa on niin pienillä annoksilla, että ne ovat lähinnä näön vuoksi. Jos tuotteessa on mainittu suola/natrium, sitä voi pitää rajana niin että listan alku on merkittäviä ja sen jälkeen olevat koristeena. Näin karkeasti ajatellen. Jos suolaa ei ole listattu vai alle 1% olevat ainee olla jo varsin pienessä osassa, toki niiden tuomasta ravintoarvosta riippuen. Jotain riittää pieni hippunen.

Lisättyjen raaka-aineiden määrä usein ilmoitetaan per kilo valmista kuivaruokaa.

Esimerkki: glukosamiinia on 300mg/kg. Sanotaan, että 20kg koira syö 200g ruokaa. Tämä vastaa 60mg glukosamiinia. Glukosamiinin suositeltu päivä annos vaihtelee paljon eri lähteiden välillä mutta alareuna usein on siellä 20mg/kg, eli 20kg koira tarvitsisi 400mg. Silloin pitäisi syödä yli kilo tätä nappulaa. hmm, tämä ei aivan täsmää. Glukosamiini ei onneksi ole niitä kaikkein olennaisimpia mutta tuo hyvin esiin sanahelinän ongelman.

Samanmoinen ongelma tulee helposti monen muunkin aineen kohdalla. Ja korostuu, jos painonhallinnallisista syistä syötetään pientä annosta saattaakin käydä niin, että lemmikki ei saa riittävästi tärkäimpiä ravintoaineita.

Myös kalaöljy on sellainen huomiota ansaitseva asia. Öljyä on yleensä vähän ja se härskiintyy kohtuullisen nopeasti. Tässäkin joutuu miettimään mitä siitä pussita oikeasti saa. En koskaan luota siihen, että nappulasta lemmikki saa riittävästi omega-3 rasvahappoja vaan lorauttelen säännöllisen epäsäännllisesti pullosta tuoretta öljyä ruokakuppiin.