Avainsana: ruokinta

Makseri > Blogi – Piian paikka > ruokinta

Rehuhygienia – kuinka käsitellä lemmikin ruokaa

Julkaistu tekijä Piia

Lemmikin ruoka on rehua ja sen kanssa on hyvä noudattaa ihan maalaisjärkeen sopivaa rehuhygieniaa. Kuivaruoka, märkäruoka, raakaruoka jne jokainen vaativat omat huomionsa säilytyksen suhteen. Ravintolisistä puhumattakaan.

Vaikka kuivaruoka näennäisesti tuntuu säilyvän ikuisuuden, ei avattua säkkiä ole hyvä syöttää enää muutaman kuukauden jälkeen. Mielestäni 3kk on maksimi kuivaruoan säilytykseen avaaminsen jälkeen, 1kk on tosi hyvä aika käyttää säkki. Haista ruokaa, jos se haisee oudolle on nappulaan lisätty rasva voinut härskiintyä eikä sitä silloin enää kannata syöttää.

Avattu säilyketölkki tai makkarapötkö on hyvä syöttää 1-2 päivässä. Yhtälailla tuoretta tai sulatettua lihaa ei pidä hautoa jääkaapissa päivä tolkulla vaan pyrkiä syöttämään parissa päivässä. Kypsentäminen ei tätä aikaikkunaa mielestäni pidennä vaan minä lasken ajan sulatuksesta.

Raa’an lihan kanssa täytyy noudatta samaa hygieniaa oli se sitten lemmikille tai ihmisille ruoaksi tulossa.

  • säilyitä lemmille tarkoitettu raakaliha erillään muista elintarvikkeista: tiiviissä kannellisessa astiassa ja omalla hyllyllä jääkaapissa.
  • pese aina käytön jälkeen kaikki astiat, työvälineet, pinnat, ruokakupit ja kädet saippualla ja lämpimällä vedellä
  • sulanutta tuotetta ei voi pakastaa uudelleen
  • sulatettu tuote säilyy enintään 3 päivää käyttökelpoisena
  • muista, että raakaliha on aina mahdollinen erilaisten bakteerien lähde
  • raakaruoka ei kuitenkaan ole mikään pelkoa herättävä mörkö. Mieti kuinka käsittelyt perheelle valmistettavan lihan?

Meillä on koirille oma pakastearkku, jossa raakaruoka säilytetään autotallissa. Sieltä haen jääkaappiin 1-2 päivän annoksen omalle hyllylle sulamaan ja odottamaan tarjoilua. Talvella saatan heittää leivinuuniin parin päivän lihat kypsymään tai sulatan siellä nopeasti yhden annoksen. HUOM – jos lihaseos sisältää luuta, sitä ei saa kypsentää!

Ravintolisistä etenkin öljyt ovat herkkiä ja ne olisi hyvä ostaa sen verran pienessä pakkauksessa, että se tulee käytettyä alle 3 kuukaudessa. Mielellään nopeammin. Omegalisät on hyvä säilyttää pimeässä. Härskiintynyt rasva ei tee kenellekkään hyvää eikä siinä enää ole ravintoarvot sitä mitä halutaan.

Monessa tuotteessa pakkauksen parasta ennen päiväys koskee avaamatonta pakkausta. Avaamisen jälkeen peli muuttuu ja aika lyhenee. Jos pakkaus ei kerro kauanko se säilyy avattuna käyttökelpoisena, käytä aistihavaintoja – haista ja katso miltä rehu näytätä.

Monenlaista tietoa englanniksi https://www.ukpetfood.org/

Ajatuksia rehujen merkinnöistä ja monipuolisuudesta

Julkaistu tekijä Piia

Kun rehutehdas tekee uuden lemmikin ruoan, se laskee mitä tuotteeseen pitää laittaa, jotta se täyttää FEDIAF (reurooppalainen rehualan säännöstö) minimi vaatimukset. Riittää siis, että esim proteiinia on tietyn alarajan verran esim 20kg koiralle lasketussa annoksessa. Tämä raja on melko alhainen ja moni koira hyötyisi korkeammasta eläinproteiinista. Kissojen kanssa saa olla erityise tarkka, koska eläinproteiinin tarve on vielä suurempi.

Ravintoarvot on laskettu reseptiä muodostettaessa ja sitten testattu tuotettu erä, että se vastaa näitä arvoja. Sitten tehdään pakkauksen grafiikka ja pussit painetaan. Tämän jälkeen niihin ei kovin helposti muutoksia enää tehdäkkään, kustannussyistä. Kuitenkin raaka-aineet usein tulevat eri paikoista ja esim liha(jauho) erien välillä saattaa rasvaisuus vaihdella paljon. Samoin lihan sisältämät ravintoaineet ovat osin sidoksissa siihen mitä kyseinen eläin on syönyt. Vaihtelua on varmasti jonkin verran mutta tämä tieto ei pakkaukseen päivity. Niin kaun kun pysytään tietyissä rajoissa, ei edes ole tarvetta muuttaa tekstejä.

Rehuissa on myös usein mainittu ravitsemukselliset lisäaineet. Nämä on ne lisätyt vitamiinit, kivennäiset ja hivenaineet. Jos niitä ei ole mainittu, ei mitään ole erikseen lisätty vaan saadut ravintoarvot tulevat raaka-aineista. Eli, jos tuote sisältää maksaa ja siinä ilmoitetaan lisättyä A-vitamiinia niin se on vain sen lisätyn määrä. Se mitä raaka-aineesta tulee on sitten sen päälle.

Myös kuivaruokaa (täysrehua) syötettäessa olisi hyvä hieman miettiä näitä vaihteluita. Leiki ajatuksella, että rehu A on aina vähän samaan suuntaan vinossa etikettiin nähden ja sen vuoksi jotain ravintotekijää saa koko ajan hieman vähemmän. On mahdollista, että rehu B olisi vinossa toiseen suuntaan ja rehu C vielä kolmanteen.

Jos ei ole estettä sairaiden, herkkyyden tms vuoksi pysytellä tiukasti vain tietyssä rehussa, suosittelen vaihtelemaan kuivaruokia. Osta eri eläinproteiineja, eri merkkejä jne. Osta vaikka aina eri pussi, tai kierrätä 3-4 hyväksi havaitun kesken.

Ja sitten siihen päälle jotain pientä tuoretta niin monipuolisuus vaan lisääntyy. Kananmuna on koirille todella hyvä lisä, vaikka siihen nappuloiden päälle.
Kissoille ravintoan hyvä, mutta harvempi kissa tykkää kananmunaa syödä. Kokeile raakana ja eri tavoin keitettynä, jos joku versio maistuisi.

Ruokaviraston ohjeita

Rehuaineiden ja rehuseosten etiketissä ilmoitettujen ravintoainekoostumustietojen (raakarasva, raakavalkuainen jne.) ja rehun lisäaineiden lisättyjen määrien tulee vastata viranomaisvalvonnan analyysituloksia sallittujen poikkeamien puitteissa. Ilmoitettujen ja valvonnassa määritettyjen arvojen sallitut poikkeamat on annettu asetuksen (EY) 767/2009 liitteessä IV (alla pätkä kopioituna).

Jos rehuaineen tai rehuseoksen koostumuksen todetaan poikkeavan tuoteselosteen mukaisesta koostumuksesta rehun arvoa alentavalla tavalla, sallitaan seuraavat poikkeamat:

a) raakavalkuaisen, sokereiden, tärkkelyksen ja inuliinin osalta:

  • 3 yksikköä, kun ilmoitettu pitoisuus on vähintään 30 prosenttia
  • 10 prosenttia ilmoitetusta pitoisuudesta, kun ilmoitettu pitoisuus on alle 30 prosenttia mutta vähintään 10 prosenttia
  • 1 yksikkö, kun ilmoitettu pitoisuus on alle 10 prosenttia;

b) raakakuidun sekä raakarasvan osalta:

  • 2,2 yksikköä, kun ilmoitettu pitoisuus on vähintään 15 prosenttia
  • 15 prosenttia ilmoitetusta pitoisuudesta, kun ilmoitettu pitoisuus on alle 15 prosenttia mutta vähintään 5 prosenttia
  • 0,8 yksikköä, kun ilmoitettu pitoisuus on alle 5 prosenttia;

Rehujen merkintä https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/elaimet/rehut/ohjeet/rehujen_merkintaopas.pdf

https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/rehut/tietoa-rehuista/rehujen-merkinnat/rehujen-merkintaopas/

EU 737/2009 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX%3A32009R0767

Kuinka lukea rehujen raaka-aineita?

Julkaistu tekijä Piia

Kyllä, lemmikinruoka on rehua. Sitä koskee rehulainsäädöntö, ei elintarvikkeita koskevat määräykset.

Mielestäni koiran- ja kissanruoan raaka-aine luettelon pitäisi alkaa eläinperäisellä proteiinilla. Koira kyllä pärjää vähemmällä lihalla kuin kissa mutta silti pääruokana syötettävä nappula saisi olla laadukasta eikä vain viljoilla täytettyä. Pelkkä proteiinin määrä ei välttämättä kerro eläinperäisten raaka-aineiden määrästä. Etenkin viljattomissa versioissa proteiinia nostetaan herne, linssi ja soija tuotteilla. Kaikki rehun sisältämä proteiini lasketaan annettuu arvoon mukaan ja osa siitä tulee kasvikunnan tuotteista.

Lemmikin ruokasäkin kyljessä pitäisi lukea sen raaka-aineet. Se, että ymmärtää lukemansa ei aina ole ihan päivänselvä juttu. Listassa raaka-aineet ovat alenevassa paljous järjestyksessä. Tässä on erimerkkinä kaksi ruokaa, jotka molemmat on nimetty samalla tavalla (viljaton ja riista).

Nimeämisessä pätee sääntö, että nimessä korostettua raaka-ainetta on oltava vähintään 4%.

A) Hirvieläin 24 % (14 % hirvieläintä jauhona, 10 % tuoretta hirvieläintä), kalkkuna 22 %, peruna 22 %, siipikarjan rasva (säilöntäaineena käytetty tokoferolisekoitusta, E-vitamiinin lähde) 10 %, keltainen herne 8 %, kuivattu omena 6 %, lohiöljy 3 %, kananmaksa 2 %, panimohiiva (mannaanioligosakkaridien lähde), porkkana 1 %, glukosamiini (300 mg/kg), kondroitiinisulfaatti (180 mg/kg), Yucca schidigera -uute (100 mg/kg), kamomilla (Matricaria chamomilla, 80 mg/kg).

A:ssa on hyvä huomioida, että osa hirvieläinmestä on jauhoa ja osa tuoretta. Kun tuoreesta poistuu vesi (muistathan, nappulat on kuivia) jää jäljelle vähemmän kuin 24% hirvieläintä (tuoreesta vesi pois, jää noin 2,5% kuiva-ainetta) . Kalkkunasta emme tiedä millaista se on.

B) Tuorepakastettu riistanliha (19 %), kuivattu kana ja kalkkuna (19 %, josta 11 % kanaa, luonnollinen glukosamiinin, kondroitiinin ja tauriinin lähde), peruna, kokonaiset herneet, siipikarjan rasva, bataatti (8 %), kuivattu sokerijuurikasmassa (3,5 %), kanakastike, kuivattu panimohiiva, kuivattu kokonainen muna, natriumheksametafosfaatti (0,33 %), pellavansiemenet, frukto-oligosakkaridit (0,25 %, luonnollinen prebiootti).

B:ssa tuore riistanliha 19% – vesi 75% jää 4,75%. Sitten meillä onkin kanaa ja kalkkunaa enemmän kuin riistaa.

Suola sääntä

Moni raaka-aine listan lopussa on niin pienillä annoksilla, että ne ovat lähinnä näön vuoksi. Jos tuotteessa on mainittu suola/natrium, sitä voi pitää rajana niin että listan alku on merkittäviä ja sen jälkeen olevat koristeena. Näin karkeasti ajatellen. Jos suolaa ei ole listattu vai alle 1% olevat ainee olla jo varsin pienessä osassa, toki niiden tuomasta ravintoarvosta riippuen. Jotain riittää pieni hippunen.

Lisättyjen raaka-aineiden määrä usein ilmoitetaan per kilo valmista kuivaruokaa.

Esimerkki: glukosamiinia on 300mg/kg. Sanotaan, että 20kg koira syö 200g ruokaa. Tämä vastaa 60mg glukosamiinia. Glukosamiinin suositeltu päivä annos vaihtelee paljon eri lähteiden välillä mutta alareuna usein on siellä 20mg/kg, eli 20kg koira tarvitsisi 400mg. Silloin pitäisi syödä yli kilo tätä nappulaa. hmm, tämä ei aivan täsmää. Glukosamiini ei onneksi ole niitä kaikkein olennaisimpia mutta tuo hyvin esiin sanahelinän ongelman.

Samanmoinen ongelma tulee helposti monen muunkin aineen kohdalla. Ja korostuu, jos painonhallinnallisista syistä syötetään pientä annosta saattaakin käydä niin, että lemmikki ei saa riittävästi tärkäimpiä ravintoaineita.

Myös kalaöljy on sellainen huomiota ansaitseva asia. Öljyä on yleensä vähän ja se härskiintyy kohtuullisen nopeasti. Tässäkin joutuu miettimään mitä siitä pussita oikeasti saa. En koskaan luota siihen, että nappulasta lemmikki saa riittävästi omega-3 rasvahappoja vaan lorauttelen säännöllisen epäsäännllisesti pullosta tuoretta öljyä ruokakuppiin.

Uusi vuosi, uudet kujeet 2025

Julkaistu tekijä Piia
313p ja KP AVOsta . Tämä koe meni kyllä niin hyvin kuin osamme yhdessä suorittaa.

Vuosi 2024 oli meille huiman kehityksen vuosi ja toivon, että sama buugi jatkuu tänä vuonna.

Tavoite oli saada TK2 valmiiksi mutta viimeistä tulosta yrittäessä oli hallin tunkkainen ilma liikaa mun keuhkoille ja suoritus kaatui ohjaajan yskimiseen. Poni oli vallaton ja ihmeissään tilanteessa. Eikä asiaa auttanut, että olimme joutuneet luopumaan Hilmasta pari viikkoa aikaisemmin ja Jani oli reissussa kisaa edeltävän yön. Poni oli jo valmiiksi levoton ja mun epämääräinen ohjaaminen oli sitten jo likaa.

Tämmöistä tämä on, elämä, koskaa ei tiedä mitä tulee ja mistä tai kuin se vaikuttaa kokonaisuuteen. Aikataulutuksen haasteiden vuoksi emme sitten enää onnistuneet kokeeseen menemään jouluun aikana. No, eipä hätää. Meillä on paljon vielä aikaa 🙂

Kaverukset sohvalla, pysähdystä on vain sekunteja ja leikki jatkuu.

Nyt kasataa VOI liikkeet kuntoon ja käydään sitten hakemassa uusia tuloksia. Tavoitteena meillä on 2026 keväällä olla hyvässä suoritusmoodissa VOI liikkeiden osalta (EVL en edes uskalla ajatella). Joten aikaa on reilu vuosi paketoida AVO ja aloittaa VOI.

Uudet kujeet tähän vuoteen tuo meille 1.1.2025 Janin harrasuskaveriksi muuttanut Juma. Australianpaimenkoiranarttu Särkivaaran Jumankautajuunääspäivää be melkeisen pippurinen, musta ja pörröinen kaveri. Poni on aivan super taitava pennun kanssa ja yllätti kyllä meidät kaikki. En olisi uskonut, että iso ja vilkas malinois pystyy noin hienosti pienen pennun kanssa olemaan.

Olen viime vuoden aikana suosittanut osia eläintenhoidon erikoisammattitutkinnosta ja keskittynyt siinä ruokintaan. Kissojen näyttö on jo tehty ja koirien on suunnitelmissä tehdä viimeistään kesällä.

Jo aikaisempien opintojen ja elämänkokemuksen myötä on into ja mielenkiinto ruokintaan ja sen merkitykseen vaan lisääntynyt ja olen pohtinut millaisella mallilla voisin alkaa tekemään ruokintaneuvontaa/suunnitelmia niitä tarvitseville. Kaikkien lemmikkien toivoisi syövän hyvinvointia tukevalla tavalla mutta etenkin harrastuskoiran kohdalla tämä korostuu. On syötävä hyvin ja oikein, jotta jaksaa pyrkiä parhaimpaan suoriutkseen.

Töissä eläinlääkärin parina teen jo paljon ruokintaan liittyviä tehtäviä, etenkin painonhallinta korostuu mutta myös monenlaisten sairauksien tukihoidot ruokinnan kautta. Normaalipainossa lemmikin pitäminen ei ole vaikeaa, kun asiaa vain hieman vaivaituu miettimään. Ja täytyy vähän kovettaa itseään siltä jatkuvasti anelevalta katseelta 😀

Oppia ikä kaikki

Julkaistu tekijä Piia

Elokuussa 2020 aloitin uuden työn Eläinsairaala Vethausissa.
Keväällä 2021 oppisopimuskoulutuksen klinikkaeläinhoitajaksi ja
nyt toukokuussa 2022 on homma paketissa.

Viimeiset näytöt on tehty 18.5 ja suuri on luotto siihen, että ne on hyväksyttyjä suorituksia mutta virallista päätöstä täytyy odotella 2-3 viikkoa. Kevätjuhlat tiedossa ja sitten voi alkaa suunnittelemaan seuraavaa opintokokonaisuutta. Tällä alalla ei opiskeltavat aiheet ihan heti lopu.

Edelleen joka päivä intoa piukassa töissä tekemässä siistejä juttuja.

Työtehtävät ovat varsin monipuolisia, sillä eläinpuolella (verrattuna ihmispuolen hoitajiin) me teemme kaikkia sairaalan tehtäviä. Hieman on erikoistumista mutta ei läheskään niin pitkälle kuin humaanisairaalassa. Meillä lähes jokainen hoitaja osaa mm. valmistella potilaan leikkaussaliin, kanyloida, intuboida, valvoa anestesiaa ja heräämistä, ottaa röntgen ja ct-kuvia, ottaa erilaisia näytteitä ja käyttää erilaisia labran laitteita, välinehuollossa puhdistaa ja pakata tykötarpeita, kerätä lääkkeet ja antaa niitä potilaille pistoksina tai suun kautta, paketoida tassuja, toimia hammaslääkärin apulaisena tai steriilinä leikkausavustajana, neuvoa ruokinnassa, haastatella ja kotiuttaa asiakkaita (tai heidän omistajia :D), vastata mitä erilaisimpiin kysymyksiin puhelimessa, varata aikoja, kirjata potilaat sisään ja laskuttaa ulos. Ja hoitajat myös purkavat saapuvat kuormat ja hoitavat tavaroiden tilaukset. Ja siivoavat sotkut ja eritteet potilaiden jäljiltä ja pesevät sairaaran pyykit. Ja tärkeimpänä vierihoitaa potilaita, rapsutella ja helliä.

Hoitajan työn lisäksi olen sairaalan ravintovastaava ja hoidan eläintenruokien tilaukset sekä tarpeen mukaan tiedotan muita (uusien) ruokien ominaisuuksista. Ja aina kun ehdin keskustelen mielelläni asiakkaiden kanssa ruokinnasta. Muutama laihdutus/ruokintasuunnitelma tulee joka kuukausi tehtä painonvartijoille.

Tässä on pari kuvaa mun parhaasta duunista.

Ylinnä potilas (Pink) rauhoitettuna CTssä ja näkymä CT valvomosta.
Alarivillä vasemmalla samaisen koiran kallosta kolmiuloitteinen kuva, jossa näkyy hyvin puhkeamattoman yläposkihampaan paikka ja oikeassa kuvassa on viipale aivoista.
Malinoissin pään sisällä asuu pikkukoira, tämä selittää paljon 😀

Allekirjoittanut ihanan Wilssonin kanssa. Kuva MomentsByMeeri.

Ketä yllättää, että isojen koirien halailu on minun suosikki juttuja. Vaikka viime aikoina olen yllättänyt itseni pärjäämässä sihisevien kissojen kanssa ja saanut niiden pieniin suoniin kanyylin suht helposti. Tämä ei aina ole itsestään selvää hereillä olevan kissan kanssa.

Potilaiden käytöksestä ja kotikoulusta on mielessä muhinut juttusarja. Ehkä saan senkin ”paperille” jossain kohtaa. Omia ajatuksia hoitajan vinkkelistä. Pysykää kuulolla, tästä yritän jatkossa saada jotain aikaiseksi esimerkkien kera.

Siistiäkin siistimpää (kirjaimellisesti) on olla steriilinä avustajana leikauksessa. Tässä tohtorin kanssa steriloidaan tähystämällä koiraa. Tuolla näytössä on mun työkalun kärki pitelemässä poistettavaa munasarjaa. How cool is this!!